Teuronjärven syysnuottaus saatiin suoritettua 12-15.10.2026.
Kalastajina aikaisempien vuosien tapaan toimivat Petteri ja Aulis Kiiskilä. Neljän päivän aikana vedettiin 7 vetoa (1+2+2+2).
Kokonaissaalis oli 17 tonnia ja 130 kiloa hehtaaria kohti. Petokaloistat vapautettiin: 887 haukea, 248 kuhaa ja 178 ahventa. Nostettua kalaa haettiin noin 600 kg, hakijoita 11, joista 1 tai 2 oli yrityksiä. Suurin osa saaliskalasta toimitettiin Envorin biokaasulaitokselle Forssaan.
Särki ja lahna olivat selkeästi runsaimmat lajit, koska järvestä nousi paljon 5-6 senttistä kalaa. Ensimmäisessä sekä kahdessa viimeisessä vedossa oli paljon suuria yli kilon
painoisia lahnoja, yhteispainoltaan 1500-2000 kg. Ahvenkalojen (ahven, kuha, kiiski) osuus oli keskimäärin 16 % saaliin painosta, vetojen välinen vaihtelu 3-40 %. Yksi- ja kaksikesäistä kuhanpoikasta oli saaliissa enemmän kuin aikaisempina vuosina, mikä osoittaa, että kuhan lisääntyminen Teuronjärvessä onnistuu myöskin.
Hoitokalastuksen saaliista 85 % oli särkeä ja lahnaa
Vetokohtaisissa otoksissa on lajiteltu ja punnittu kaloja 15400 kpl ja 83 kg.
Yksittäisissä vedoissa särjen ja lahnan yhteenlaskettu osuus oli 60-95 %.
Pituusjakaumia varten mitattiin 3800 ahventa, särkeä ja lahnaa
Vuoden 2026 nuottasaaliissa oli aikaisempia vuosia enemmän aivan pientä 5-6 sentin mittaista ahventa, särkeä ja lahnaa. Pikkukalojen runsaus osoittaa lajien lisääntyneen tehokkaasti Teuronjärvessä. Myös pieniä kiiskiä ja kuhia saatiin aikaisempaa enemmän.
Vuosien 2024-2026 hoitokalastusten vertailu
Särkisaalis on ollut kolmena syksynä tasaisesti 8000-10000 kilon välillä. Runsas lahnasaalis nosti vuoden 2025 kokonaissaaliin 24000 kiloon. Nuotasta vapautetuista petokaloista, yhteensä arviolta 1500 kg, valtaosa on haukia. Ahvenen ja kuhankin määrä on suurentunut. Hoitokalastus ei ole uhka petokaloille.
Vähemmän levää kesällä 2026 kuin aikaisempia vuosina
Teuronjärvessä oli kesällä 2026 vähemmän sinileviä kuin kertaakaan aikaisemmin 2020-luvulla, kesäkuun näytteessä 9 % ja elokuun näytteessä 29 % levien kokonaisbiomassasta. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli kesäkuussa 6,6 g ja elokuussa 8,9 g kuutiometrissä vettä kun se oli > 20 g/m3 v 2024 ja 16,6 g/m3 v 2025 (Tiedot saatu Vanajavesikeskuksen HolaFresh-hankkeesta).
Särkikalojen omatoiminen pyynti Teuronjärvestä
Hoitokalastuksen lisäksi olemme suorittaneet omatoimista pyyntiä Teuronjärvessä. Käytössä on ollut katiskoita, kalatupia ja verkkoja.
Kesällä 2024 saatiin saalistietoja vain kolmelta kalastajalta, kalaa yhteensä 650 kpl ja 23,3 kg.
Kesältä 2025 saimme kahdeksan kalastajan tiedot, 5100 kpl ja 277 kg.
Kesältä 2026 saimme myös kahdeksan kalastajan saalistietoja, 1900 kpl ja 340 kg.
Tämä on 2 % verrattuna syksyn 2026 hoitokalastuksen nuottasaaliiseen.
Lahna oli näissä runsain laji, noin 2/3 saaliin painosta.
Näkösyvyys säilyi hyvänä kesän 2026 aikana
Teuronjärven näkösyvyyttä on seurattu omatoimisesti Teurossa, Junnussa ja syvänteellä lähellä Kuhankärkeä. Kasvukauden aikainen (kesäkuu-syyskuu) näkösyvyys pienentyi noin metristä
puoleen metriin tällä vuosituhannella, mutta se on kohentunut huomattavasti viime vuosina. Kesällä 2026 järvellä todettiin mm. kiviä, mistä ei aikaisemmin tiedetty mitään…
Muita toimia Teuronjärven tilan parantamiseksi
Hoitokalastuksen ja omatoimikalastuksen lisäksi, Teuronjärvellä on koitettu myös muita toimia järven tilan parantamiseksi. Kututuroja on aseteltu kevättalvella odottamaan jäiden lähtöä ja sittemmin särkikalojen kutua odottamaan, kehittyvän mädin poistamiseksi järvestä.
Lisäksi vesikasvien niittoa vene- ja uimapaikkojen auki pitämiseksi on harjoitettu joka loppukesä.















