Kirjoittajan arkistot: teuro

Biohiilisuodatus ulkoisen kuormituksen vähentäjänä

Teuronjärven suojeluyhdistys on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Hämeen ELY-keskuksesta Leader-Linnaseutu ry
hankkeeseen: Biohiili-Teuronjärven ulkoisen kuormituksen vähentäjänä
Hanke on kolmivuotinen 2022-2024
Kokonaiskustannukset 24 553 €
Hankerahoitus 60% kokonaiskustannuksista
talkootyöllä katetaan 6210€

22.4.Teuronjärven suojeluyhdistys on saanut Vanajavesisäätiöltä 2200 euron avustuksen                     biohiilihankkeeseen!
Yhdistyksen maksettavaksi jää 1411,20 euroa koko hankkeesta (eli 470,40e     vuodessa)

Hankesuunnitelma

Teuronjärven  ulkoisen kuormituksen vähentäminen

Biohiilisuodatus

  • Vesi johdetaan hiilletyn puuaineksen (biohiili) läpi.
  • Eri valmistajat lupaavat typen ja fosforin osalta yli 60 % vähennyksen sekä lisäksi suodattimilla voidaan vähentää metallien pitoisuuksia.

 

Suodattimen (eli säkin) sisältö räätälöidään tarpeen mukaan sitomaan ravinteita ja kiintoainesta. Uoman virtaama vaikuttaa valittavaan suodatusmateriaaliin.

  • Säkit eivät vaadi pysyvien rakenteiden tekemistä, eivätkä näin ollen maan muokkausta. Säkit pidetään virtaavissa vesissä paikoillaan erilaisin tukirakentein, jotka voivat olla esimerkiksi pystypuista rakennettuja tukia.
  • Suodattimien sijoittamisessa on huomioitava, että ne saadaan pysymään paikoillaan suurenkin virtaaman aikaan, kuitenkaan patoamatta vettä.
  • Juuttikankaisten suodatinsäkkienin koko ja muoto voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Säkit ovat kokonsa puolesta helposti kuljetettavissa .
  • Uomaan sijoitettavien säkkien hinta riippuu käytettävän biohiiliseoksen materiaalista.

(

kuvakaappaus Carbons-kotisivuilta)

Esitutkimukset Teuronjärven ulkoisesta kuormituksesta

 KVVY laati hoitosuunnitelman Teuronjärvelle 2020. Biohiilisuodatus tuli esiin mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi.

Menetelmästä ei ole  missään vielä tutkimustietoa  saatavilla , joten Teuronjärven Suojeluyhdistys esittää perustettavaksi pilottihankkeen asiasta.

  • Hankkeella kerätään tutkimustietoa biohiilisuodatuksen vaikuttavuudesta ulkoisen kuormituksen vähentäjänä .
  • Kootaan ohjeita ja kokemuksia hyödynnettäväksi yleiseen käytöön vesiensuojelussa.

Teuronjärven ojavedet ja Kurkijoki

Ojavesien laatua tutkittiin huhtikuun alussa vuonna 2019, joten hankkeen käynnistämiseen ontutkittua pohjatietoa saatavilla.

Virtaama-arviot ojavesissä vaihtelivat välillä 13–50 l/s. Ojavedet olivat huhtikuun alussa lievästi sameita lukuun ottamatta Korkeanmäenkärjen eteläpuolelle laskevaa ojaa (TEUROJA3), jonka vesi oli erittäin sameaa (kuva 3.3). Tässä ojassa myös kiintoainepitoisuus oli moninkertainen muihin ojiin verrattuna (liite1). Ojavesi oli humuksista (ojat 1 ja 2) tai runsashumuksista (ojat 3 ja 4)

 

Ojavesien typpipitoisuus oli kohonnut selvästi luonnontasosta. Myös fosforitaso oli koholla, ja suurimmillaan Tilkunpohjaan laskevassa ojassa (TEUROJA 2). Myös Haapalahteen laskevassa ojassa (TEUROJA4) fosforipitoisuus oli suuri.

Selvää hygieenistä kuormittumista todettiin vain Tilkunpohjaan laskevassa ojassa, jossa lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin 310 mpy/100 ml. Luonnontasoa suuremmat ravinnepitoisuudet sekä hygieeninen kuormittuminen viittaavat joko haja-asutuksesta tai maataloudesta tulevaan kuormitukseen. Typen ja fosforin ainevirtaamat (kilogrammaa päivässä) Kurkijoessa ja Teuronjärveen laskevissa ojissa huhtikuun alun 2019 näytteenoton perusteella osoittivat valtaosan Teuronjärven ravinnekuormituksesta tulevan Kurkijoen mukana (kuva 3.4, taulukko 3.2). Tämä johtui Kurkijoen huomattavasti suuremmasta virtaamasta ojiin verrattuna. Keskimäärin Kurkijoen virtaama oli yli kaksikymmenkertainen ojiin verrattuna. Ainevirtaamat vaihtelevat siten huomattavasti myös vuodenaikojen mukana vaihtuvien virtaamien mukaan, mutta hetkellinen tilanne antaa kuitenkin kuvan ainevirtojen suhteellisesta jakaantumisesta Kurkijoen ja ojavesien välillä.

Ojista suurimmat ainevirtaamat Teuronjärveen kulkeutuivat Haapalahteen laskevan ojan mukana (TEUROJA 4). Tilkunpohjaan laskevan ojan (TEUROJA2) osuus fosforikuormituksesta oli kuitenkin lähes yhtä suuri kuin Haapalahteen laskevan ojan (taulukko 3.2). Taulukko 3.2. Kurkijoen ja Teuronjärveen laskevien ojien virtaamat sekä fosforin (P) ja typen (N) kuormitusarvio

 Suunnitelma

Näiden tutkimustulosten perusteella biohiilisäkkejä asetetaan Kurkijokeen,  Teuroja 2.  ja Teuroja 4.

Maaston ja tiestön puolesta kaikkiin kohteisiin päästään hyvin asentamaan suodattimia  ja vesinäytteiden otto on hoidettavissa.

Suodattimien tehokkuutta on seurattaan vesinäytteillä ennen ja jälkeen suodatussäkkien (ravinteiden ja kiintoaineen osalta), jotta optimaalinen vaihtoväli saadaan selville, samalla saadaan tutkimustuloksia suodatuksen toimivuudesta.

Maanomistajilta on saatu kirjalliset luvat toiminnalle.

 

 

 

Hoitosuunnitelma-hanke

Teuronjärvi kunnostusta ohjaamaan hoitosuunnitelma

Teuronjärvi sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin alueella. Järvi on melko pienikokoinen (135 ha) ja suhteellisen matala järvi. Teuronjärven keskisyvyys on
noin 1,8 m. Lakkolan syvännealueella kokonaissyvyys on noin 4,5 m. Vedet laskevat järven pohjoispäästä
Teuronjokea ja Pohjoistenjokea pitkin Suolijärveen. Teuronjärvi kuuluu ympäristöhallinnonjärvityypittelyssä tyyppiin pienet humusjärvet.
Teuronjärven suojeluyhdistys ry tilasi 2018 kesällä esiselvityksen järven tilasta.
• Rehevyystaso oli kesällä 2018 voimakkaasti luonnontasosta kohonnut.
• fosforipitoisuus oli välttävä
• typpipitoisuus tyydyttävä.
Klorofylli kuvastaa vedessä olevan levän määrää
• .Klorofyllipitoisuus ylitti jopa huonon luokan ylärajan

Tulokset osoittivat ,että jatkotoimenpiteet ovat tarpeellisia.
Päätettiin käynnistää Teuronjärven hoitosuunnitelma-hanke.

Järven nykytilan selvittämiseksi sekä hoitosuunnitelman laatimiseksi Kurkijoen, Teuronjärven ja siihen
laskevien ojien vedenlaatua tutkitaan edelleen vuosina 2019 – 2020, KVVYTutkimus Oy:n toimesta.

Tutkimusten tavoitteena on selvittää järven nykytilanteen lisäksi Teuronjärveen kohdistuvan kuormituksen suuruus sekä kuormituslähteet,sekä esittää ja priorisoida Teuronjärven tilan parantamiseksi käytettävissä olevia toimenpiteitä.

Hankkeen rahoittamiseksi haettiin Leader-rahoitusta .

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n.7000 €
Vanajavesisäätiö tukee hanketta 1775 €
Hanke on saanut 75% rahoitusta maaseuturahastosta Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä .

Jäsenmaksut 2019

Jäsenmaksu 2019 ja uudet jäsenet

Jäsenmaksu: 20€ / jäsen, 5€ / kannattajajäsen ja 150€ / yhteisöjäsen.

Yhdistyksen tilinumero on FI 1742600010220017

Jäseneksi voit liittyä pitkin vuotta .
Liittymisohje:

Maksa jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja kirjaa maksuun
Jäsenten nimet
Osoite mökillä
Osoite kotona ei pakollinen
Sähköpostiosoite
Matkapuhelinnumero ei pakollinen

Yhdistyksen hallitus 2019

puheenjohtaja Esa Turunen
sihteeri Liisa Seppänen
rahastonhoitaja Liisa Raukola
jäsen Kari Jalli
jäsen Esa Laaksonen
jäsen Timo Uschanov
jäsen Leila Vilppula
jäsen Risto Vuori
toiminnantarkastaja Esa Heikkinen
varatoiminnantark. Tarja Vuori

Teuronjärvi , Hämeenlinna Tuulos

Haluatko tulevaisuudessakin kalastaa ja uida Teuronjärvessä?
Kiinnostaako sinua, missä kunnossa Teuronjärvi on?

Kesällä 2020:

Vesi liplattaa lempeästi soutuveneen reunaa vasten. Aurinko paistaa ja saa koko Teuronjärven sinisen selän läikehtimään kultaisen eri sävyissä. Rannalla koivut uhkuvat alkukesän vahvaa vihreää, ja kaikkialla tuoksuu kesä. Ongenkoho hyppii veneen laidan vieressä, eikä aikaakaan, kun veneeseen nousee muhkea hauki. Kun tulee liian kuuma, voi hypätä vilvoittelemaan järveen. Täydellistä kesäpäivän viettoa!

Vai sittenkin:

Teuronjärvi on kasvanut lähes umpeen. Idyllinen pieni järvi on muuttunut kaislamatoksi, josta on vaikea erottaa rantaviivaa. Siellä täällä näkyy vielä vettä, mutta veden pinnalla lilluu reheviä sinileväkasvustoja, joita täydeltä terältä paistava aurinko kasvattaa. Ilmassa leijuu ummehtunut mätänevän aineksen haju, ja vesi on sameaa. Kalastajia ei tällä järvellä näy, koska kalakanta on muuttunut roskakalaksi. Uiminen on kyltillä kielletty.

Voit vaikuttaa liittymällä Teuronjärven suojeluyhdistykseen!

Jäsenmaksu   20€/henkilö  tai   5€ kannattajäsen. yhteisöjäsen 150€

Haluatko liittyä?
Ota yhteyttä: liisa.raukola@netti.fi

Tervetuloa  joukkoon mukaan!