22.4.Teuronjärven suojeluyhdistys on saanut Vanajavesisäätiöltä 2200 euron avustuksen                     biohiilihankkeeseen!
Yhdistyksen maksettavaksi jää 1411,20 euroa koko hankkeesta (eli 470,40e     vuodessa)

Hankesuunnitelma

Teuronjärven  ulkoisen kuormituksen vähentäminen

Biohiilisuodatus

• Vesi johdetaan hiilletyn puuaineksen (biohiili) läpi.
• Eri valmistajat lupaavat typen ja fosforin osalta yli 60 % vähennyksen sekä lisäksi suodattimilla voidaan vähentää metallien pitoisuuksia.

Suodattimen (eli säkin) sisältö räätälöidään tarpeen mukaan sitomaan ravinteita ja kiintoainesta. Uoman virtaama vaikuttaa valittavaan suodatusmateriaaliin.

• Säkit eivät vaadi pysyvien rakenteiden tekemistä, eivätkä näin ollen maan muokkausta. Säkit pidetään virtaavissa vesissä paikoillaan erilaisin tukirakentein, jotka voivat olla esimerkiksi pystypuista rakennettuja tukia.
• Suodattimien sijoittamisessa on huomioitava, että ne saadaan pysymään paikoillaan suurenkin virtaaman aikaan, kuitenkaan patoamatta vettä.
• Juuttikankaisten suodatinsäkkienin koko ja muoto voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Säkit ovat kokonsa puolesta helposti kuljetettavissa .
• Uomaan sijoitettavien säkkien hinta riippuu käytettävän biohiiliseoksen materiaalista.

(

kuvakaappaus Carbons-kotisivuilta)

Esitutkimukset Teuronjärven ulkoisesta kuormituksesta

 KVVY laati hoitosuunnitelman Teuronjärvelle 2020. Biohiilisuodatus tuli esiin mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi.

Menetelmästä ei ole  missään vielä tutkimustietoa  saatavilla , joten Teuronjärven Suojeluyhdistys esittää perustettavaksi pilottihankkeen asiasta.

• Hankkeella kerätään tutkimustietoa biohiilisuodatuksen vaikuttavuudesta ulkoisen kuormituksen vähentäjänä .
• Kootaan ohjeita ja kokemuksia hyödynnettäväksi yleiseen käytöön vesiensuojelussa.

Teuronjärven ojavedet ja Kurkijoki

Ojavesien laatua tutkittiin huhtikuun alussa vuonna 2019, joten hankkeen käynnistämiseen ontutkittua pohjatietoa saatavilla.

Virtaama-arviot ojavesissä vaihtelivat välillä 13–50 l/s. Ojavedet olivat huhtikuun alussa lievästi sameita lukuun ottamatta Korkeanmäenkärjen eteläpuolelle laskevaa ojaa (TEUROJA3), jonka vesi oli erittäin sameaa (kuva 3.3). Tässä ojassa myös kiintoainepitoisuus oli moninkertainen muihin ojiin verrattuna (liite1). Ojavesi oli humuksista (ojat 1 ja 2) tai runsashumuksista (ojat 3 ja 4)

Ojavesien typpipitoisuus oli kohonnut selvästi luonnontasosta. Myös fosforitaso oli koholla, ja suurimmillaan Tilkunpohjaan laskevassa ojassa (TEUROJA 2). Myös Haapalahteen laskevassa ojassa (TEUROJA4) fosforipitoisuus oli suuri.

Selvää hygieenistä kuormittumista todettiin vain Tilkunpohjaan laskevassa ojassa, jossa lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin 310 mpy/100 ml. Luonnontasoa suuremmat ravinnepitoisuudet sekä hygieeninen kuormittuminen viittaavat joko haja-asutuksesta tai maataloudesta tulevaan kuormitukseen. Typen ja fosforin ainevirtaamat (kilogrammaa päivässä) Kurkijoessa ja Teuronjärveen laskevissa ojissa huhtikuun alun 2019 näytteenoton perusteella osoittivat valtaosan Teuronjärven ravinnekuormituksesta tulevan Kurkijoen mukana (kuva 3.4, taulukko 3.2). Tämä johtui Kurkijoen huomattavasti suuremmasta virtaamasta ojiin verrattuna. Keskimäärin Kurkijoen virtaama oli yli kaksikymmenkertainen ojiin verrattuna. Ainevirtaamat vaihtelevat siten huomattavasti myös vuodenaikojen mukana vaihtuvien virtaamien mukaan, mutta hetkellinen tilanne antaa kuitenkin kuvan ainevirtojen suhteellisesta jakaantumisesta Kurkijoen ja ojavesien välillä.

Ojista suurimmat ainevirtaamat Teuronjärveen kulkeutuivat Haapalahteen laskevan ojan mukana (TEUROJA 4). Tilkunpohjaan laskevan ojan (TEUROJA2) osuus fosforikuormituksesta oli kuitenkin lähes yhtä suuri kuin Haapalahteen laskevan ojan (taulukko 3.2). Taulukko 3.2. Kurkijoen ja Teuronjärveen laskevien ojien virtaamat sekä fosforin (P) ja typen (N) kuormitusarvio

 Suunnitelma

Näiden tutkimustulosten perusteella biohiilisäkkejä asetetaan Kurkijokeen,  Teuroja 2.  ja Teuroja 4.

Maaston ja tiestön puolesta kaikkiin kohteisiin päästään hyvin asentamaan suodattimia  ja vesinäytteiden otto on hoidettavissa.

Suodattimien tehokkuutta on seurattaan vesinäytteillä ennen ja jälkeen suodatussäkkien (ravinteiden ja kiintoaineen osalta), jotta optimaalinen vaihtoväli saadaan selville, samalla saadaan tutkimustuloksia suodatuksen toimivuudesta.

Maanomistajilta on saatu kirjalliset luvat toiminnalle.