Hankkeen nimi: Teuronjärven hoitokalastus
Rahasto: Euroopan maaseuturahasto 2023–2027
Toimenpide: Yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit
Toimenpiteen tarkenne: Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon
Hanke on: Paikallinen/Alueellinen Leader-ryhmä: Linnaseutu ry 

ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS myöntää tukea toukokuussa 2024 26 208,0 euroa (Euroopan unionin osuus + valtion osuus). Myönnetty tuki ja muu julkinen tuki yhteensä on 70 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Myönnetyn tuen määrää (EU+valtio) laskettaessa on huomioitu muu julkinen rahoitus. Tuki myönnetään vuoden 2024 talousarvion myöntämisvaltuuskiintiöstä momentilta 30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Julkisella tuella tarkoitetaan Euroopan unionin, valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön rahoitusta tai muu etuutta, jonka arvo on rahana määriteltävissä. Tuen määrää laskettaessa on otettu huomioon kuntaraha 6 552 euroa. 

Teuronjärven suojeluyhdistys toteuttaa ostopalveluna ja talkootyönä 4-vuotisen hoitokalastushankkeen Teuronjärvellä. Toimenpiteinä 4 päiväinen syysnuottaus vuosittain, sekä jatkuvana talkootyönä omatoiminen Aapo-kalatupa kalastus yhdistyksen hankkimilla pyydyksillä (7 kalatupaa käytössä). Lisäksi särjen kutuaikana keväällä asetetaan talkoilla turoja keräämään särjen kutua ja näin vähennetään särjen lisääntymistä. Hankkeella pyritään parantamaan järven ekologista tilaa ja oikaisemaan kalakannan rakennetta.

Tuki myönnetään hakemuksen mukaisesti Teuronjärven kunnostamiseen. Paikallinen toimintaryhmä Linnaseutu ry on puoltanut hankkeen rahoittamista. Toimintaryhmän lausunnon mukaan toimenpide toteuttaa Maaseudun kehittämisohjelmaa ja Linnaseudun strategiasta painopistettä luontoa hoitaen ja hyödyntäen. 

Hanke on toteutettava 31.12.2027 mennessä. 

***

Päivitys 18 lokakuuta 2024 – Teuronjärven hoitokalastus 2024

Teuronjärven vuoden 2024 hoitokalastus toteutettiin syysnuottauksena 14-18 lokakuuta. Kalastajat Petteri ja Aulis Kiiskilä hoitivat pyynnin ja Teuronjärven suojeluyhdistyksen talkooväki
saaliin käsittelyn. Neljän päivän kahdeksasta nuotanvedosta kertyi saalista yhteensä 13100 kiloa eli 100 kg vesihehtaaria kohti. Saalis oli odotusten mukaisesti särkikalapainotteinen. Särki oli runsain kalalaji ja sen osuus oli noin kaksi kolmasosaa kokonaissaaliista. Lahnan osuus oli vajaa kolmannes ja loppu koostui pienistä ahvenista ja kiiskistä.

Petokalat vapautettiin pyynnin yhteydessä takaisin järveen koska ne toteuttavat pientä särkikalaa syödessään hoitokalastuksen tavoitteita. Yhteensä vapautettiin 671 haukea, 33 kuhaa, 91 isoa ahventa.

Saaliin käsittelypaikalla kävi 15-20 perhekuntaa hakemassa ruokakalaa. He veivät mukanaan noin 250 kg kalaa. Lisäksi kaikista saaduista kalalajeista toimitettiin näytteet Lammin biologisen aseman ja Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen elohopeatutkimuksiin, yhteensä noin 100 kg. Suurin osa hoitokalastuksen saaliista päätyi Envorin biokaasulaitokselle Forssaan.

Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen on vaikea arvioida hoitokalastuksen vaikutuksia
Teuronjärven veden laatuun. Järveen kohdistuu voimakasta maatalouden aiheuttamaa
ravinnekuormitusta, minkä vuoksi hoitokalastuksella ei saada järven ravinnepitoisuuksia
pienenemään. Vaihtoehtoinen vaikutustapa on se, että pienten särkikalojen vähentäminen lisää
äyriäisplanktonin määrää ja se rajoittaa levien kasvua.

Hoitokalastuksen yhteenveto:

• Kalastajat Petteri ja Aulis Kiiskilä
• 2 vetoa päivässä, syvänteeltä
• Petokalat vapautettiin heti takaisin järveen: 671 haukea, 33 kuhaa, 91 ahventa
• Kalaa 900-2500kg/veto
• Kokonaissaalis 13100kg
• Hehtaarisaalis 100kg
• 15-30 kilon otos / veto otettiin tarkempaan tarkasteluun: eniten särkeä, lahnaa ja ahventa, lisäksi pasuria, kiiskeä ja suutaria tutkimuksiin Lammin biologiselle asemalle ja KVVY:lle. 
• Kalaa haki 15-20 perhettä, noin 250kg yhteensä
• Tutkimusnäytteet, n. 100kg, lähetettiin elohopea – ja populaatiotutkimuksiin Lammin biologiselle asemalle ja KVVY:lle!